Lukemista

Olen lueskellut kirjastosta löytämiäni kirjoja. Suurin osa mielenkiintoisista askartelukirjoista löytyi lasten osastolta. Iloista joulupuuhaa-kirjassa on muutamia hienoja kranssi-ideoita, ja muutenkin kuvitus on ihanan värikäs ja selkeä. Käytetyt värit ovat kirkkaita. Kirja inspiroi varmasti myös lapsia. Eri asia on, antavatko aikuiset lasten toteuttaa kirjan ideoita, kuten kirkkaanvihreällä marsipaanilla koristellun kuusenmuotoisen kakun.






Virkkaajan käsikirja on myös selkeä ja siinä on minua miellyttävä värimaailma, ostin sen omaksi. Kannatti vertailla hintoja ja ostaa nettikaupasta.

Ruskeaa ja kultaa

Tänä vuonna pidän ruskeasta. Kullalla kuorrutettuna se näyttää lämpimältä ja juhlalliselta.

Helmikuorrutetut sydämet

Kokeilin liimata pikkuruisia helmiä ja kultahiekkaa näihin koristeisiin. Melko tahmaista puuhaa. Helmet ovat valkoisia, mutta esim. pilkullisessa sydämessä näyttää hauskasti siltä, että mukana on myös sinisiä helmiä. Haluaisin saada helmet tasaisesti liimattua, mutta en keksi, miten se onnistuisi.

"Help", kuului laulu enkelten...

Help! Hukun sydämiin!

No niin, nyt kelpaa viritellä uutta laulua korin reunalla. Maalasin vanhalle enkelille uudet värit. Samalla enkeli sai myös kasvot.

Avaruusporsaat

Kokeilin tehdä avaruusotuksia. Kirkkaansininen helmiäinen sopii mielestäni hyvin muovimaisiin hahmoihin. Näistä tuli magneetteja.

Kissojen ystävälle

Tässä on ensimmäinen uusista koristeista, Sininen unikissa. Siitä voisi tulla vaikka magneetti. Muistin hioa työtä ennen maalausta, joten jälki on pehmeämmän näköistä kuin aikaisemmissa tuotoksissa. Maalasin akryylivärillä, sekoittelin mukaan hopeaa, ja tuloksena syntyi mukavan helmiäinen pinta. Loppusilasin kiiltävällä askartelulakalla.

I love my kitchen

Kuka on tyytyväinen keittiöönsä? Minä ainakin inhosin liian pientä ja vääränmallista ja muutenkin tylsää keittiötämme, kunnes tein tällaisen keittiönrakastamis-taulun. Tämä ilmiselvästi vaikuttaa psykologisesti keittiön seinällä. Viihdyn nykyään keittiössäni paljon paremmin, heh. Pikku huoneentaulun idea ei valitettavasti ole minun omani, vaan täältä matkittu.





Tänään on syntynyt iso kasa herkullisennäköisiä koristeita, en ole edes ehtinyt kuvaamaan niitä vielä. Siksi esittelen näitä vanhoja sillä aikaa.

Nyt sai piparit kimallusta!

Ostin t:llä alkavasta tilpehöörikaupasta ihanaa ruskeaa kultaliimaa. Aikaisemmin esittelemäni koristepiparit saivat kunnon kimalluksen. Tällä ideallahan voisi toteuttaa vaikka kuinka itämais-tyylisiä koristeita tahansa. Kokeilisinkohan... Valmiina olisi vanhasta suolataikinasta tehtyjä sydämiä, joista olisi tarkoitus tehdä magneetteja.


Poistelin vähän neuleblogilinkkejä listaltani. Ihailen edelleen hienoja neuleblogeja, mutta ne jotka haluavat niitä seurata, tuskin etsivät niitä täältä. Tässä pitäisi olla aika hyvä lista neuleblogeista. Jos joku tietää virkkausblogeja, joissa esitellään paksuista langoista tai matonkuteista virkattuja tuotoksia, otan mielelläni linkkiehdotuksia. Olisi hauskaa nähdä, minkälaisia ideoita ihmisillä on. Myös taikataikina- yms. askartelumassablogit huomioidaan :)

Ensimmäiset havukranssit

Eilen olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sain mukavan kasan kuusen havuja, jotka olisivat muuten menneet roskiin. En ole aikaisemmin tehnyt mitään havuista, joten en ollut ihan varma, miten niiden kanssa toimitaan. Yritin tehdä mahdollisimman pieniä kransseja. Aikaisemmat kranssini paisuivat liian suuriksi, eivätkä ne tahdo sopia mihinkään. Havukransseista tuli mukavan normaalikokoisia, ja ne valmistuivat todella nopeasti.





Tässä kuvassa on löyhästi sidottu kranssi, jossa oksat vähän hapsottavat. Kranssi voisi olla mielestäni symmetrisempi.





Tässä toisessa kranssissa kieputin vihreää rautalankaa kauttaaltaan tiivisti, niin, että yhtään oksia ei pursuile välistä. Tämä on hauskan napakka kranssi, joka näyttää miltei muoviselta.

Mitähän näihin keksisi laittaa koristeiksi?

Kaaospunontaa eli hirveitä häkkyröitä

Silmäilin kaupassa Sinä osaat-askartelulehteä. Löysin termin hirveille häkkyröilleni - kaaospunonta! Lehden mallit olivat tietenkin tyylikkäitä pajutöitä. Mutta kaaos-etuliite on mahtava! Kaaospunontaa, kaaosvirkkausta, kaaostilkkutöitä... Kaaos keittiössä ja olohuoneessa ainakin täällä!

Mutta kivaa oli tehdessä!

Blogeissa opittua

Blogeja vilkuilleena olen törmännyt moniin minulle uusiin asioihin. Kuten siihen, että nukkekotiharrastus on niin suosittua. En tullut ajatelleeksi, että myös vain yhden huoneen voi sisustaa. (On nimeltään "Roombox".) Tai vaikkapa pienen kuistin, niinkuin HobbyPointin ikkunassa oli jokunen päivä sitten. Siinä oli ihanat mustat rautaiset puutarhakalusteet ja pieniä laattoja jne. Harmi, ettei ole kuvaa siitä. Olisikohan jollakulla? Ihania juttuja on mm. Ninnalla, Syysunelmalla, Minnealla ja monella muulla, blogilistan nukkekotiosastolla. Syysunelmalla on laaja lista nukkekotiblogeja.

Toinen ihmetys on ATC-korttivaihto. Hyvää tietoa on esim. Hiekkaoliivissa. Paljon korttiasiaa myös Anskun kammarissa. Sieltä selviää mm. mitä ovat TeaBag folding ja Iris Folding... Ja minä kun en muka ollut kiinnostunut paperiaskartelusta. En meinannut saada unta, kun mietin millaisia kortteja tekisin.

Sitten asia erikseen on nämä syötteet, joita on niin monen sivuilla, atom, rss... (se sitefeed-homma) . En jaksa niitä vielä sen syvällisemmin. Paljon hauskempaa on seikkailla uusissa maailmoissa. Kuten aina niin kuumissa neuleblogeissa. Kyllä ihmiset on taitavia! En tiennyt sitäkään, että neulominen on niin suosittua. Tunnen ehkä noin yhden neulojan, eli mummon. Itselläni on takana pari puseron hihaa ja muutama yleensä keskeneräinen sukka. Se vielä puuttuisi, että alkaisin heilutella puikoilla ohutta pitsineuletta. Tuolla omalla blogilistallanikin on jokunen neuleblogi joita ihailen.

Pakko avautua vielä taikina-asiaa: eli totaalinen taikinafloppi tuli eilen, kaikki väkerrykset räjähtivät tai halkeilivat uunissa piloille. Siellä meni nukkekoti-inspiraatiot, kuten täytekakku ja paprikat sekä pari joulukoristetta. Syynä oli se, että ne olivat yön yli pöydällä, ja vasta aamulla laitoin liian kuumaan uuniin. Taikinaa on vielä jääkaapissa, katsotaan tuleeko siitä mitään...

Jättiläisvirkkuukoukku

Tässä tämä ihana 15 millin megakoukku. Mattokin on vähän valmiimpi. Mihinköhän sen laittaisi? Tässä matossa on käytetty kiinteitä silmukoita, jotka ovat kyllä tiiviitä, mutta myös koukku on jatkuvassa vaarassa katketa. Helpompaa oli tehdä pylväitä. Matosta tulee löysempi ja pehmeämpi, toisaalta helposti vähän reikäisempikin, jos huitelee vähän sinnepäin...

Enkeleitä suolataikinasta

Tässä on suolataikinaenkeli kuusenkoristeeksi. Maalasin enkelin ensin ruskealla ja sitten pronssinvärisellä vesivärillä.

Tämä enkeli soittaa jotain, tarkoitus oli tehdä kitara, sitten siitä tulikin viulu, mutta jousen toteuttaminen olisi ollut aika hankalaa, joten joku mielikuvitussoitin on kyseessä. Katsotaan maalaanko koko enkelin vielä uudestaan akryyliväreillä. Ihan tyytyväinen en ole näihin värivalintoihin. Helma on saatu kupruille laittamalla foliota väliin paiston ajaksi. Näin mestarillista ideaa en tosiaan keksinyt omasta päästä, vaan se löytyi Multihobbies-sivulta. Tutustumisen arvoisia vinkkejä taikina-askarteluun.

Vaaleanpunainen lukutoukka Jouluevankeliumin kimpussa. Tässäkin helma aaltoilee folion avulla. Enkelin kasvot on maalaamatta, en tiedä jättäisinkö ne noin. Aika rauhallisen näköinen ilme kyllä on. Hiukset on puristettu valkosipulinpuristimen läpi, tämä kikka on varmaan monelle tuttu, ei kylläkään minulle, joka kuulin tästä vasta äskettäin. Taikina kuivuu helposti niin ohuina nauhoina, joten kannattaa pitää vesiastiaa vieressä, johon kastaa sormiaan välillä.

Virkattuja matonkuteita

Ihanaa värisekamelskaa. Viime kesänä revin vanhoja lakanoita ja otin aurinkoa. Koko parveke oli ihan pölyssä. Repimisestä tuli yllättävän kova ääni. Ostin 15mm muovisen virkkuukoukun, joka katkesi melkein heti. Vaihdoin virkkaustyyliä, ja työ sujui paremmin. Matonkuteista virkkaaminen on hyvää lääkettä ala-asteen pyyheliinapitsipainajaisiin. En katsonut ohjeita, ja tämä oli ensimmäisiä virkkausyrityksiä sitten niiden nuhruisten pitsien, jotka äiti armollisesti teki loppuun. Kylpyhuoneen matto syntyi yhdessä illassa.

Ei ryppyotsaista virkkausta

Nalle ottaa nämä virkkaushommat turhan vakavasti. Niinhän siinä käy, että otsa rypistyy ja hartiat menee jumiin. Mitähän tuostakin syntyy, violettia 7-veljestä lankaa jättimäinen vyyhti.

Sydänkranssi suolataikinasta

Tämän kranssin muottina on käytetty isoa piparimuottia, jonka ympärille tein taikinasta letin. Tasoitin letin sopivan litteäksi, jonka jälkeen tein pienet yksityiskohdat erikseen. Kiinnitin osat vedellä, ja ne ovat pysyneet hyvin. Valmis työ on maalattu askarteluväreillä. Samantyylisen kranssin annoin lahjaksi kihlaparille. Voisi sopia myös hääkoristeeksi tms. Ennen maalausta työ kannattaisi hioa jollakin, jos haluaisi siistimmän lopputuloksen.

Helpot joulukoristeet suolataikinasta

Vielä ehtii hyvin saada jouluksi omatekoisia koristeita. Tässä on piparimuoteilla tehtyjä kakkaroita ja vapaalla kädellä muotoiltuja sydämiä. Reiät tein ennen uuniin laittoa. Paistetut koristeet maalasin ensin tavallisella vesivärillä ja silasin pronssinvärisellä vesivärillä.

Jouluseimi suolataikinasta

Taikinasta syntyi myös tällainen iloinen seimiasetelma. Maalattu askarteluväreillä.

Käpykranssit

Olen ihastellut jo monta vuotta taidokkaasti tehtyjä kransseja ja kukka-asetelmia. En vain ole saanut aikaiseksi mennä joillekin kursseille, että olisin oppinut niitä tekemään. Ostin tänä syksynä valmiin pajusta kieputetun kranssin kehikon. Yritin keksiä, mitä siihen laittaisin, kun yhtäkkiä näytti siltä, että maasta ei löytynyt mitään sopivia aineksia. Sattumalta äidillä oli kassillinen käpyjä jostain vuosien takaa. Välineet, joita minulla oli ennestään kotona, oli rautalankaa ja sakset, joilla lankaa voi leikata.

Pienemmän käpykranssin tein näin:
Tarvikkeina oli valmis pajukranssin pohja, rautalankaa ja rautalankasakset sekä reilusti käpyjä. Niitä kuluu enemmän kuin uskoinkaan. (Lisäksi kanelitankoja) Sidoin rautalangalla männynkäpyjä ketjuiksi, jotka kiinnitin kranssin kehikkoon. Kuusenkäpyjä oli mausteeksi kolmeen raitaan pienemmässä kranssissa. Käpyketjut laitoin vieri viereen niin tiiviisti kuin mahdollista.

Isommassa käpykranssissa pohjaksi kävin keräämässä risuja, jotka kieputin kranssiksi. Sidoin varmistukseksi rautalankaa koko kehikon ympäri. Käpyjä lisäsin samalla tavalla ketjuissa kuten pienempäänkin kranssiin. Lisäksi kranssissa on muutama tammenterho ja suolataikinasta tehdyt marjat.

Tähän jättiläiskranssiin hupenivat käpyvarastot hurjaa vauhtia. Osan kävyistä sain naapurilta ja osan keräsin. Silloin kun käpyjä tarvitsee, niitä ei yhtäkkiä löydykään mistään. Kaikki oli haravoitu tai oravat olivat heitelleet pelkät rangat maahan. Jatkossa aion olla ihailemani fiksu kranssin tekijä, ja varastoida pitkin vuotta kranssiaineksia siisteihin laatikoihin. Kävyt kannattaa varastoida ilmavasti ja varmistaa, että ne ovat täysin kuivia, jos ne laittaa laatikkoon, sillä ne
homehtuvat helposti.

Kuvia, nyt niitä alkaa tulla!

Tänään olen napsutellut runsaasti kuvia, ja hauskaa oli. Kirjoituspöydän lamppu oli studiovalona, ja kaikenmaailman tilkkuja ja kankaita taustana. Tämä on pakko laittaa nyt heti, koska siitä tuli niin hassu. Innostuin mallistani niin paljon, että olin vähällä käyttää häntä joka kuvassa. Virkkasin tällaisen myssyn, jossa käytin kahta erilaista lankaa yhdessä, tummanruskeaa sukkalankaa ja vaaleanpunaista vauvalankaa. Myssy on lasten kokoa. Ja sopii myös nallelle.

Kallein ostos ja omatekoinen liisteri

Tähän mennessä suurin askarteluun sijoittamani rahasumma on 7,50 e. Ostin Tiimarista 6 purkkia askarteluvärejä. Jälki on todella peittävää ja tulos huomattavasti näyttävämpi kuin vesiväreillä tehty. Ehkä vielä tutustun muihinkin väreihin.

Tarkoitus olisi saada kuvia tehdyistä tai keskeneräisistä töistä tänne sivuille. Ongelmana tällä hetkellä on, että en tahdo saada kuvia onnistumaan sisällä, koska on niin pimeää. Salamalla kuvattuna kuvista tulee epätarkkoja. Täytyy mennä ulos kuvaamaan, kunhan ei sada ja on tarpeeksi valoisaa. Jos en malta odottaa, kokeilen seuraavaksi raahata kaikki kodin irtovalaisimet olohuoneeseen lisävalaistukseksi.

Toissapäivänä aloitin paperimassakokeilut. Lainasin kirjastosta Juliet Bawdenin kirjan "Taiteile paperimassasta". Päällystin märillä sanomalehtisuikaleilla muutamia astioita. Kun paperi oli kuivaa, tein toisen kerroksen, jossa käytin vehnäjauholiisterillä kasteltuja paperisuikaleita. Kerroksia lisätään haluttu määrä. Liisteri toimi hyvin, ja tuntui ihan märälle savelle. Oi käsityön tekemisen hauskuutta! Raportoin lisää kun työ edistyy.

Tässä vehnäjauholiisterin ohje:

1/4 kupillista vehnäjauhoja ja 1 kupillinen vettä sekoitetaan kattilassa. Kun seos on ohutta ja tasaista, lisätään 5 kupillista keitettyä vettä. Keitetään hiljalleen n. 2-3 minuuttia, kunnes seos sakenee. Anna jäähtyä ennen käyttöä.

Ohjeissa sanottiin, että pitäisi käyttää homeenestoainetta, jos käyttää vehnäjauholiisteriä. Mitähän se sellainen on? Lurautin kaapista etikkaa ja soodaa keitokseen, mikä aiheutti melkoisen kuohumisen yli kattilan reunojen. Silti liisteri riitti ihan hyvin, ja sitä on vielä jääkaapissa seuraavaan kertaankin.

Sain toisen käpykranssini valmiiksi tänään. Mies mietti, mihin sen voisi laittaa, sopisi kuulemma kokonsa puolesta jonnekin kauppakeskukseen. Kranssi on sen verran painava, että tavallisella naulalla se tuskin pysyy... Kranssien teko on mukavaa. Alussa vaan sormet kipeytyy rautalankaa väännellessä. Nyt olen oppinut käyttämään enemmän rautalankasaksia myös vääntelyyn ja kiristämiseen.

Fiksut ja kokeneet askartelijat keräävät materiaalinsa pitkin vuotta. Mitäs, jos keksii aloittaa askarteluharrastuksen alkutalvesta ensilumien aikaan, ja sattuu asumaan keskellä kaupunkia, eikä omista kesämökkiä? Ei hätää, mainioita materiaaleja voi löytää silti. Käpyjen etsintä tosin oli vaikeaa, mutta onneksi lumet sulivat, ja kävyt tulivat esiin. Ongelmana on koirankakka. Käpyjen perässä ryntäillessä pilasin kenkäni ja vaatteeni, en huomannut kuin vasta kun oli liian myöhäistä. Kannattaa katsoa missä keräilee. Löysin ihanan vanhan männyn, joka tuottaa tänä vuonna paljon käpyjä. (Näyttää siltä, että kaikissa männyissä ei ole aina käpyjä, toisin kuin luulisi.) Puu oli aukealla paikalla, ja yletin keräämään kypsiä käpyjä alaoksilta. Pelkäsin, että joku pysäyttäisi touhuni, ja pälyilin epäluuloisesti ympärilleni. Kerättyäni sopivat kävyt muovikassiin, hipsin pois paikalta. Ihania puhtaita käpyjä! Laitoin kotona kävyt verkkopussiin patterille kuivumaan.

Kävyt aukenivat patterilla sen verran, että sain rautalangan pujoteltua suomujen väliin. Muita löytämiäni aineksia tähän vuodenaikaan, oli muutama tammenterho. Ostin kaupasta muutamalla eurolla kanelitankoja, jotka sidoin rautalangalla yhteen, sekä pahanmakuiset mandariinit viipaloin, ja kuivatin kranssiaineksiksi. Olen niin ihastunut käpyihin, että en niihin kovin paljon haluakaan yhdistää muita materiaaleja.

Keitettävä suolataikina

Tällaisesta keitettävästä suolataikinasta aloitin kokeiluni. Ohje löytyi kirjasta "Nalle Puh, Opin uutta", sivulta 70.

Kengun koristepikkuleivät:

1 kahvikupillinen jauhoja
½ kahvikupillista suolaa
2 ruokalusikallista öljyä
1 kavikupillista vettä
2 teelusikallista leivinjauhetta

Sekoita kaikki aineet isossa kattilassa. Nosta kattila liedelle kuumenemaan. Keitä pienellä lämmöllä, kunnes seos saostuu ja muuttuu taikinamaiseksi (6-10 minuuttia). Kumoa taikina puhtaalle pinnalle, esim. leivinpaperille. Anna taikinan jäähtyä.

Ja sitten vaan muovailemaan! Leivinjauheen kanssa mietin, että se saattaa aiheuttaa ei-toivottua paisumista. Olenkin jättänyt sen pois omista tuotoksistani.

Parhaat asiat ovat ilmaisia?

Tällä hetkellä mielestäni parhaat asiat ovat ilmaisia (tai ainakin melkein). Tähänastiset aikaansaannokseni ovat muutama kranssi risuista, kävyistä yms. Eniten olen kuitenkin muovaillut suolataikinasta tauluja, hahmoja ja joulukoristeita.

Suolataikinan maku on niin hirveä, että pikkulapsetkaan eivät sitä pistele suihinsa, ainakaan paljoa. Taikina sopii hyvin lasten kanssa askartelemiseen. Itse tosin nautin hommasta eniten, kun lapset ovat nukkumassa eikä kukaan ole häiritsemässä.

Olen laittanut omaan suolataikinaani jauhoja, suolaa ja vettä, sekä joskus myös vähän ruokaöljyä. Taikinan tekeminen on todella helppoa.

Tässä on käyttämäni melko pehmeän ja sileän suolataikinan ohje:

• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 dl suolaa
• n. 1dl vettä vähitellen lisättynä
• haluttaessa pikku loraus ruokaöljyä

Kuivat aineet sekoitetaan ja vettä lisätään vähitellen niin, että taikinasta tulee sopivaa muovailuun. Helpointa on sekoittaa käsin puristelemalla. Öljyä voi laittaa jos pelkää, että taikina tarttuu käsiin.

Tekemäni töistä tulee yleensä melko paksuja, joten niitä paistaessa saattaa joskus kulua koko päivä. Asteita uunissa on ollut noin sata, voi olla vähän enemmänkin alussa, mutta jo 150 asteen lämpö usean tunnin ajan tuottaa kullanruskeita kohtia töihin, ja silti helposti ne jäävät pehmeiksi.

Kokeilin myös taikinaa, jossa oli yhtä paljon suolaa ja jauhoja, tulos oli karkeaa ja hieman vaikeasti muotoiltavaa, varsinkin jos teki pieniä yksityiskohtia. Tällainen taikina sopii mielestäni yksinkertaisiin töihin. Lisäksi paistoaika oli lyhyempi kuin yleensä käyttämässäni pehmeässä taikinassa. Valmis kovettunut työ on helposti särkyvä, lattialle pudotessa se menee palasiksi. Tavallisesta pehmeästä taikinasta tehdyt työt ovat kestäneet melko hyvin.