Vapaavirkkausta

Virkkasin pyörylöitä kahdella langalla. Olen jo kauan haaveillut lapasten virkkaamisesta. Aloitin virkkaamaan niitä uusista ostamistani langoista, ihanista Vihreä Vyyhdin laatulangoista. Tämä on varmaankin saituuden huippu: en raaskinut virkata langoilla, sillä en ollut tyytyväinen aikaansaannokseeni. Purin kaiken ja laitoin langan takaisin hyllyyn odottelemaan parempia aikoja. Otin esille turvalliset harjoituslangat, jotka ostin Anttilan tarjouskorista. (Kuvan pyörylät siis ovat niistä halpislangoista.)

Onkohan kukaan kokenut samoin, että langat ovat kauneimillaan vyyhdeissä tai kerissä, vasta odottelemassa kohtaloaan päätyä jonkun onnettoman räpeltäjän käsittelyyn. (Myönnän että silmukatkin ovat kyllä kauniita, mutta jotenkin kerät kiehtovat kaikkein eniten...) Ymmärrän täysin ihmisiä, joilla on lankavarasto. Jos minulla olisi paljon hienoja lankoja, säilyttäisin niitä kauniissa laatikoissa ja kävisin välillä hypistelemässä ja nuuhkimassa niitä. Sitten laittaisin langat huolellisesti takaisin paikoilleen ja laatikot kaappiin. Unelmoin olevani lankakauppias. Saisin järjestellä keriä väreittäin päivät pitkät ja keskustella asiakkaitteni kanssa materiaaleista ja värisävyistä...

Tätä mainiota ebenpuusta tehtyä koukkua sentään raaskin käyttää. Se on ihana kädessä ja ennen kaikkea tuoksuu taivaalliselle, ihan pianolle. Nämä koukut tehdään kuulemma pianotehtaan jämäkappaleista. Pianotehtailta tulee kaikenlaista hassua, minulla oli kerran silmälasit, joiden sangat oli tehty pianon kielistä.